Sivu Y9.html / 9.2.2003 / (c) Johannes 050 596 2390


    QWE



    SPONSOROI!


      KANNATUSHARKKO


      MIKSI SLANGI.NET?

      Slangi.net on epäkaupallinen sivusto, verkkopalvelu.
      Slangi.net ei ole suunniteltu tuottamaan taloudellista voittoa.
      Slangi.netin tavoite on tehdä Stadin slangia, niin vanhaa kuin uuttakin, tunnetuksi helsinkiläisten ja muidenkin keskuudessa ja vaalia Stadin slangia kaikin tavoin.
      Sivuston tavoitteet ja päämäärä

      MIKÄ MAKSAA?

      Tekninen ylläpito maksaa: internetti-yhteys, domain-tunnus, paristot, sähkökin maksaa.
      Tiedon keruu maksaa: puhelinsoitot, kirjeet ja posti, filmit, matkustus, värikasetit, ääninauhat - pullakahvien tarjoilukin.
      Samoin tiedon varastointi: hyllyt, kansiot, paperit, romput, levykkeet, ...
      Tekniset välineet maksavat: tietokone, printteri, skanneri, zip-asema, kamera, mini-disc-nauhuri, mikrofoni ja niiden huolto.
      Sivustoa on mainostettava, jotta ihmiset tietävät tänne tulla: esitteitä, "kutsukortteja", infokirjeitä lehdille, televisiolle, yms.

      MIKSI MINÄ TUKISIN?

      Slangi.net on ilmainen käyttäjälleen, kaikkien demokraattisesti saatavilla ... no tosin täytyy olla tietokone ja nettilinja.
      Slangi.nettiin on kaiken kansan helppo tutustua, aikaa se tosin vaatii hieman, heh.
      Jos pidät Slangi.netin ajamaa asiaa kannatettavana ja jos Slangi.netti toimii mielestäsi hyvin tämän asian hyväksi, siinä on tukemisen perusteet. Pallo on Sinulla.

      MITÄ SAAN TUELLANI?

      Tuella saat nimesi/yhdistyksesi/firmasi nimen määräajaksi etusivun harkkoon.
      Saat myös Slangi.netin kunniadiplomin, jos haluat.
      Nimesi/yhdistyksesi/firmasi nimen sisäsivulle ikuisestipysyvään kunniatauluun.
      Linkin harkosta kotisivullesi, jos haluat.
      Sinun/yhdistyksesi/firmasi nimen 25.-30.000 kävijän nähtäville vuosittain.
      Ja hyvän mielen tärkeästä teosta Stadin slangin hyväksi.
      Tai jos haluat antaa tukesi nimettömänä, sekin käy.

      Jos asia kiinnostaa Sinua, siirry kannatustietoihin.



      KANNATUSTIEDOT:

        Harkon hinta yksityiselle henkilölle:
        Puoleksi (½) vuodeksi 25 euroa.
        Yhdeksi (1) vuodeksi 45 euroa.
        Kahdeksi (2) vuodeksi 75 euroa.
        Kolmeksi (3) vuodeksi 95 euroa.
        Hintoihin sisältyy ALV (vero).

        Harkon hinta yritykselle ja yhteisöille:
        Puoleksi (½) vuodeksi 250 euroa.
        Yhdeksi (1) vuodeksi 450 euroa.
        Kahdeksi (2) vuodeksi 750 euroa.
        Kolmeksi (3) vuodeksi 950 euroa.
        Hintoihin sisältyy ALV (vero).

        TILAUSMENETTELY:

        Täytä lomake ja lähetä sähköpostitse tai ns. perinteisesti.
        Saatuani tilauksesi lähetän Sinulle laskun 2 viikon kuluessa.
        Laskun maksettuasi nimesi on harkosssa 2 viikon kuluessa.

        MÄÄRÄAJAN JATKO:

        Ennen hankkimasi ajan loppumista lähetän Sinulle jatkotarjouksen, vain yhden.
        Jos et halua tällöin enää osallistua Slangi.netin tukemiseen, voit heittää tarjouksen pois.

        POSTITUS

        Sähköpostiosoite: johannes@iki.fi
        Jos lähetät tavanomaisesti, osoite on:
        Erkki Johannes Kauhanen
        Hämeentie 5 b A 16
        00530 Helsinki
        Vasempaan ylänurkkaan sana HARKKO

        Tilaajan nimi .............................................................

        Sähköpostiosoite ......................................................
        tai
        Katuosoite ................................................................

        Postitoimipaikka ........................................................

        Puhelin ....................................................................

        Harkkoon tuleva nimi .................................................
        .
        Yksityinen ........ / Yhdistys ........ / Yritys ........(rasti)

        1 vuodeksi ......../ 2 vuodeksi ......... / 3 vuodeksi ..........

        ......... Haluan diplomin.




      SLANGI.NET (c) ERKKI JOHANNES KAUHANEN / johannes@iki.fi / gsm 050 596 2390


      "SURU TULI PUSEROON, ÄITINI KUOLI"

      VINSKI EI OLE ENÄÄ TÄÄLLÄ

      Vinski rakasti perhettään, ihmisten palvelemista, lentopallon peluuta ja ikkunoiden pesemistä. Hän kokkasi perheen ruuat, hoiti tiskin ja kuivasi astiat, oli pyykkäri, siivooja ja roskakuski… Vinski oli hellä ja rakastava äiti ja tunteensa näyttävä vaimo. Sanottiin leikillisesti, että Vinskin ja Penan poika oli perinyt äitinsä tunteet ja isänsä järjen.
      Ja Luoja paratkoon jos olisi käynyt toisinpäin.
      Ehkä Vinski oli äitinä liiankin hyvä: kun perheen ainokainen muutti kotoa 25-vuotiaana, ei hän osannut perunaa kuoria, nappia ommella, eikä tiennyt, missä perheen imuria pidettiin. Vinski sattui syntymään Kankaanpäässä, minne isän ratatyömaa oli edennyt. Kun sodan sireenit alkoivat soida Stadissa 1939, Vinski oli veljensä Voden kanssa Djurgårdenissa, Tukholmassa. Sotapakolaisuus ei aiheuttanut heille henkisiä traumoja - no joo, ei suuria traumoja. Kun sodat oli sodittu, Vinski palasi Kruununhakaan. Hän liittyi demokraattiseen nuorisoliittoon, jossa oppi työväenaatteen lisäksi lentopalloa ja laulamista. Sotien jälkeen jännitystä elämään toi kylmä sota: Vinskin veli varjosti ulkomaalaisia diplomaatteja Valpon tiliin ja Vinskin tehtävänä oli vaihtovaatteiden kuljettaminen ”vastavakooja” -veljelleen.
      Berliinin festivaaleilla 1951 Vinski tapasi vähän keikarimaisen, kuitenkin yhteiskunnallisiin asioihin tutustuneen Penan. Tämä ihastui Vinskin reippauteen, fiksuuteen ja bodiin, joka … sehän oli täydellinen.
      Työuransa Vinski aloitti tsupparina, siinä tuli Helsinki tutuksi. Stadin friiduhan hän oli, vaikka "landesyntyinen", kuten me faijan kanssa sitä kiusoiteltiin. Kansakoulun ja jatkoluokkien päätyttyä Vinski pestautui myyjäksi Liisankadun Elantoon - johtotehtäviinkin häntä houkuteltiin, mutta Vinskiä se ei kiinnostanut. Hän halusi palvella ihmisiä, se oli hänelle sydämen asia.
      Syntymäni (1952) jälkeen Vinski oli puolipäivätöissä "sekatavarakaupassa", mikä oli meikäläisestä kivaa, olihan kauppa samalla karkkikauppa. Viime vuosikymmenet hän toimi Teboilin Etelä-Suomen konttorissa.
      Jo 40-luvulta alkaen Vieno pelasi lentopalloa pari-kolme kertaa viikossa; talvisin Koiton vintillä ja kesäisin Eltsun hiekkakentällä. Minä istuin katsomossa Viri-kaakaosta ja hillomunkeista nauttien. Treenien seurauksena minä sain läskiä keskivartaloon ja Vinski mitaleja, lusikoita ja pokaaleja laatikoittain, seura oli Eiran ja Koiton Riento. Lisäksi urheilu toi Vinskille satapäisen joukon koti- ja ulkomaisia ystäviä, joita hän tapasi myöhemmin kirjeitse. Joitain ystäviä kohdattiin festivaaleillakin,
      jotka olivat 50-luvun nuorten harvoja tilaisuuksia matkustaa ulkomaille.
      Vuodet ja vuosikymmenet vierivät, pelaajat antoivat periksi – vaan Vinski ei: Vielä 62-vuotiaana hän teki tiikerihypyn ja ilman polvisuojuksia!
      Mutta entä se ikkunoiden pesu? Vinski rakasti puhtautta ja vilpittömyyttä, rehellinen piti olla: ”Ikkuna, näköala todellisuuteen on pidettävä niin puhtaana, että sydän voisi pakahtua”, kuten runoilija asian kirjoittaa.

      Olen yksin Vinskin huoneessa. Sängyssä on ruumis, mutta tunnen, että äitini ei ole enää täällä, tässä maailmassa. Suljen oven, enkä katso taakseni.

      * Vieno Orvokki Kauhanen (o.s. Raatikainen) 7.2.1932 - 11.9.2010.
      Erkki Johannes Kauhanen

      julkaistu vähän lyhennettynä KU VIIKKOLEHDESSÄ 24.9.2010